6.1. Sairauspäivärahat
 6.1.1 Sairauspäiväraha
 6.1.2 Osasairauspäiväraha
 6.1.3 Yhteistyö työterveyshuollon ja työnantajan kanssa
 6.1.4 Opiskelu sairauspäivärahalla
6.2 Eläkkeet
 6.2.1 Työeläke
  6.2.1.1 Osittainen varhennettu vanhuuseläke
  6.2.1.2 Työskentely työeläkkeellä
  6.2.1.3 Työuraeläke
 6.2.2 Kelan kansaneläke
  6.2.2.1 Vanhuuseläke
  6.2.2.2 Takuueläke
6.3 Työkyvyttömyyseläke
 6.3.1 Työeläkelaitoksen työkyvyttömyyseläke
 6.3.2 Osatyökyvyttömyyseläke
 6.3.3 Kelan työkyvyttömyyseläke
 6.3.4 Oikeus ansiotuloihin ja eläkkeiden lepäämään jättäminen
6.4 Perhe-eläke
6.5 Vammaistuet
 6.5.1 Vammaistuki aikuiselle
 6.5.2 Eläkettä saavan hoitotuki
6.6 Toimeentulotuki ja sosiaalihuollon palvelut
 6.6.1 Toimeentulotuki
 6.6.2 Talous- ja velkaneuvonta
 6.6.3 Sosiaalinen luototus

Sairastuttuaan tai vammauduttuaan henkilö ei ehkä kykenekään työntekoon entiseen tapaan. Tähän lukuun on koottu tietoa sairastuneen tai vammautuneen henkilön toimeentulosta, kuten sairauspäivärahasta, eläkkeistä, vammaistuista ja toimeentulotuesta. 

Sairastuminen tai vammautuminen voi pahimmillaan saattaa henkilön koko talouden kaaokseen. Tällöin talous- ja velkaneuvonnasta voi löytyä apua.

6.1 Sairauspäivärahat

Sairauspäivärahat korvaavat sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden aikaista ansionmenetystä. Sairauspäivärahaa voidaan maksaa täysi- tai osamääräisenä riippuen siitä, kuinka paljon henkilö kykenee työskentelemään.

Sairauspäivärahajärjestelmään kuuluvat myös harvinaisemmat tartuntatautipäiväraha ja luovutuspäiväraha. Tartuntatautipäivärahaa maksetaan, kun henkilö joutuu olemaan poissa työstä tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Luovutuspäivärahaa maksetaan elinluovutuksesta ja siihen liittyvistä välttämättömistä tutkimuksista aiheutuvista ansionmenetyksistä.

Lisätietoa sairauspäivärahoista Kelan sivuilta.

Sairausvakuutuslaki

6.1.1 Sairauspäiväraha

Sairauspäiväraha korvaa alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä. Kela maksaa sairauspäivärahaa 16–67-vuotiaalle hakijalle, jos hän ei sairautensa vuoksi kykene tekemään työtä.

Sairauspäiväraha koskee ansiotyössä olevia, yrittäjiä, päätoimisia opiskelijoita, työttömiä työnhakijoita, omais- ja perhehoitajia, oman talouden hoitajia sekä vuorottelu- tai sapattivapaalla olevia. Myös alle 68-vuotias eläkkeensaaja, joka tekee eläkkeellä ollessaan työtä, voi saada sairauspäivärahaa.

Sairauspäivärahan hakemiseen tarvitaan lääkärinlausunto A tai B. A-lausunnolla sairauspäivärahaa voi saada kuitenkin enintään 60 arkipäivältä. Sairauspäivärahaa on haettava 2 kuukauden sisällä työkyvyttömyyden alkamisesta.

Omavastuuaika

Hakijalla on oikeus päivärahaan, kun hänen työkyvyttömyytensä on kestänyt yhtäjaksoisesti omavastuuajan, joka on yleensä sairastumispäivä ja yhdeksän seuraavaa arkipäivää. Arkipäiviä ovat päivät maanantaista lauantaihin, arkipyhät pois lukien. Työnantaja maksaa yleensä omavastuuajalta palkkaa työehtosopimuksen mukaisesti. 

Työtön työnhakija voi hakea omavastuuajalta työttömyyspäivärahaa työttömyyskassasta tai Kelasta.

YEL-vakuutetulla yrittäjällä omavastuuaika on vain sairastumispäivä. MYEL-vakuutetulla omavastuuaika on sairastumispäivä ja sitä seuraavat kolme kalenteripäivää. Omavastuuajalta voi kuitenkin saada YEL- ja/tai Mela-päivärahaa.

Lisätietoa sairauspäivärahan omavastuuajoista Kelan sivuilta.

Sairauspäivärahan kesto

Kun sairauspäivärahaa on maksettu 60 arkipäivältä eli noin kolmelta kuukaudelta, Kela selvittää, olisiko kuntoutuksesta apua sairauden parantamisessa. Tarvittaessa Kela selvittää kuntoutustarpeen myös, kun sairauspäivärahaa on maksettu 150 ja 230 päivää.

Jos olet ansiotyössä, sairauspäivärahan maksaminen 90 arkipäivän jälkeen edellyttää työterveyslääkärin lausuntoa jäljellä olevasta työkyvystä ja työssä jatkamisen mahdollisuuksista. Yrittäjien, opiskelijoiden, työttömien ja omaa talouttaan hoitavien ei tarvitse toimittaa Kelaan työkykylausuntoa.

Puolen vuoden sairauspäivärahan (150 arkipäivää) jälkeen Kela lähettää kirjeen, jossa kerrotaan kuntoutusmahdollisuuksista sekä tarvittaessa eläkkeen tai muun korvauksen hakemisesta. Sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 päivältä, jonka jälkeen samasta sairaudesta maksetaan päivärahaa vasta vuoden työkykyisyyden jälkeen. 50 päivän jatkoaika saman sairauden aiheuttamalle työkyvyttömyydelle on mahdollista, jos palaa töihin vähintään 30 päiväksi. Jos sairaus jatkuu yli vuoden, voit hakea työkyvyttömyyseläkettä.

Sairauspäivärahan suuruus

Päivärahan suuruus perustuu vuosituloon, joka lasketaan 12 kalenterikuukauden tarkastelujaksolta. Tarkastelujakson ja päivärahan alkamisajankohdan väliin jää 1 kuukausi, jonka aikana saatuja tuloja ei oteta huomioon. Kela saa yleensä tarvitsemansa tiedot tulorekisteristä ja vakuutuslaitoksista, eikä niitä tarvitse ilmoittaa erikseen. 

Jos hakijalla ei ole tuloja tai ne ovat hyvin pienet, hän saa vähimmäispäivärahaa, joka on 31,99 euroa/arkipäivä. Arkipäiviä on päivät maanantaista lauantaihin, arkipyhät pois lukien. Muut samanaikaiset etuudet ja eläkkeet voivat vaikuttaa vähimmäismäärän suuruuteen. Oman sairauspäivärahan määrää voi arvioida Kelan sivuilla olevalla laskurilla.

Jos työnantaja maksaa työntekijälle sairausloman ajalta palkkaa, sairauspäiväraha maksetaan työnantajalle.

Jos työtön työnhakija sairastuu ja hakee sairauspäivärahaa, työnhaku Työ- ja elinkeinotoimistossa on syytä pitää voimassa. Näin menetellen turvaa toimeentulon siinä tilanteessa, että Kela hylkää sairauspäivärahahakemuksen.

Lisätietoa sairauspäivärahasta löydät Kelan sivuilta.

6.1.2 Osasairauspäiväraha

Osasairauspäiväraha on tarkoitettu 16–67-vuotiaalle kokoaikatyötä tekevälle työntekijälle tai yrittäjälle. Sen tarkoituksena on tukea työssä pysymistä tai paluuta työhön sairausloman jälkeen. Työajan ja -määrän on osasairauspäivärahalla vähennyttävä 40-60 prosenttia aiemmasta.

Osasairauspäiväraha on vapaaehtoinen järjestely, johon tarvitaan sekä työntekijän että työnantajan suostumus. Osa-aikainenkaan työ ei saa vaarantaa henkilön terveyttä eikä toipumista, jonka vuoksi järjestelystä sovitaan työterveyslääkärin tai muun työolosuhteet tuntevan lääkärin arvion perusteella. 

Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto A tai B. A-lausunnolla osasairauspäivärahaa voi saada kuitenkin enintään 60 päivää.

Omavastuuaika

Oikeus osasairauspäivärahaan alkaa vasta omavastuuajan jälkeen, joka on sairastumispäivä ja sitä seuraavat 9 arkipäivää. Osa-aikaisen työskentelyn voi kuitenkin aloittaa jo omavastuuajalla ilman, että se vaikuttaa omavastuuajan kulumiseen.

Jos olet YEL- tai MYEL-vakuutettu, voit saada omavastuuajalta YEL-päivärahaa tai Mela-sairauspäivärahaa.

Osasairauspäivärahaa maksetaan ilman omavastuuaikaa, jos sen maksu jatkuu välittömästi sairauspäivärahan tai kuntoutusrahan jälkeen. Jos työkyvyttömyys alkaa samasta syystä uudelleen 30 päivän kuluessa edellisen sairaus- tai osasairauspäivärahan maksamisesta, omavastuuaika on 1 arkipäivä.

Osasairauspäivärahan kesto

Osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 ja enintään 150 arkipäivää (vajaa viisi kuukautta). Arkipäiviä ovat päivät maanantaista lauantaihin, arkipyhät pois lukien. 

Enimmäisaikaan lasketaan kaikki osasairauspäivärahan päivät viimeisen kahden vuoden ajalta. Enimmäisaikaan laskettavat päivät voivat olla eri sairauksien aiheuttamia. Osasairauspäivärahaa voi saada, vaikka olisi jo saanut enimmäisajan eli 300 arkipäivää sairauspäivärahaa.

Jos enimmäisaika täyttyy, voi saman sairauden vuoksi saada osasairauspäivärahaa uudelleen vasta, kun on ollut työkykyinen vuoden ajan. Jos enimmäisajan jälkeen palaa töihin vähintään 30 päiväksi, voi osasairauspäivärahaan saada 50 lisäpäivää.

Osasairauspäivärahan suuruus

Osasairauspäiväraha on puolet sairauspäivärahan määrästä, joka määräytyy vuositulon perusteella. Vuositulo lasketaan 12 kuukauden tarkastelujaksolta. Päivärahasta vähennetään muut saman työkyvyttömyyden perusteella maksettavat ansionmenetyskorvaukset. 

Jos työnantaja maksaa osa-aikatyön ajalta kokoaikatyön palkkaa, osasairauspäiväraha maksetaan työnantajalle.

Osasairauspäivärahaa haetaan Kelasta, lisätietoa saa Kelan sivuilta.

6.1.3 Yhteistyö työterveyshuollon ja työnantajan kanssa

Töihin paluu lyhyen sairauspoissaolon jälkeen sujuu yleensä hyvin. Pitkä poissaolo saattaa sen sijaan vaatia työhön paluuta helpottavaa tukea. Työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto toimivat yhdessä työkyvyn tukena. 

Kun henkilö sairastuu tai työkyvyttömyys jatkuu, on siitä ilmoitettava heti työnantajalle. Sairauspoissaolonkin aikana työntekijän kannattaa pitää yhteyttä työpaikkaan. Näin työhön paluuta tukevat järjestelyt, kuten muutokset työajoissa tai -tehtävissä toteutuvat joustavasti. Jo sairauden alussa kannattaa miettiä työhön paluuta tukevia toimenpiteitä ja sitä, miten yhteydenpito työpaikkaan järjestetään sairauspoissaolon aikana.

Työhön paluun suunnittelun olisi hyvä lähteä liikkeelle työterveyshuollon kautta. Myös työnantajalla ja esimiehellä on tärkeä rooli työhön paluun tukemisessa. Monilla työpaikoilla on erityisiä työhön paluuta tukevia suunnitelmia tai ohjeita. Työhön paluu ja sen järjestelyt onnistuvat parhaiten työntekijän, työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä.

Sairauspäivärahan maksaminen 90 arkipäivän jälkeen edellyttää Kelaan toimitettavaa työterveyslääkärin lausuntoa työkyvystä ja työssä jatkamisen mahdollisuuksista. 90 päivää on voinut kertyä yhtäjaksoisesti tai kahden vuoden ajalta. Työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyönä on selvitettävä, voidaanko työhön paluuta tukea esimerkiksi työtehtävien muutoksilla tai joustavilla työaikajärjestyillä. Kela pyytää lausuntoa kirjeitse jokaiselta sairauspäiväraha-asiakkaalta, jota asia koskee tai saattaa koskea. 

Työkykylausuntoa ei tarvita yrittäjiltä, opiskelijoilta, työttömiltä, omaa talouttaan hoitavilta eikä ulkomaan työkomennuksella olevilta työntekijöiltä.

Sairauspäivärahaa voi hakea itse valitsemansa lääkärin lausunnon perusteella, mutta lisäksi on toimitettava Kelaan työterveyslääkärin lausunto siitä, että jäljellä oleva työkyky ja työhön paluun mahdollisuudet on selvitetty. Kun työntekijä tarvitsee kuntoutusta, on otettava yhteyttä hoitavaan lääkäriin tai työterveyslääkäriin. Kuntoutukseen hakemiseen tarvitaan lääkärinlausunto ja/tai kuntoutussuunnitelma (ks. luku 8.1.3).

6.1.4 Opiskelu sairauspäivärahalla

Jos opiskelija sairastuu, hän voi saada sairauspäivärahaa. Opintorahaa ja sairauspäivärahaa ei kuitenkaan voi saada samaan aikaan. Lyhyen sairauden aikana voi olla opintotuen varassa ja selvittää opintojen viivästyminen myöhemmin. Varsinkin yli kaksi kuukautta kestävien sairauksien kohdalla kannattaa kuitenkin harkita sairauspäivärahan hakemista. Kun opintotuella olevalle opiskelijalle myönnetään sairauspäiväraha, opintotuki lakkaa automaattisesti ilman erillistä ilmoitusta. 

Sairauspäivärahalla voi opiskella jonkin verran. Sallittu opiskelumäärä on noin 40 % normaalista kokopäiväisestä opiskelusta.

Lisätietoa Kelan sivuilta.

6.2 Eläkkeet

Suomen eläkejärjestelmä turvaa toimeentulon vanhuuden, työkyvyttömyyden ja perheenjäsenen kuoleman varalta. Lakisääteinen eläkejärjestelmä koostuu työeläkkeestä ja kansaneläkkeestä. 

Työeläke on ansioiden mukaan kertyvä eläke, jonka maksaa työeläkelaitos. Kansaneläke on tarkoitettu niille, joille ei ole kertynyt lainkaan työeläkettä tai joiden kertynyt työeläke on pieni. Kansaneläkkeen maksaa Kela. Molempien eläkejärjestelmien etuuksiin kuuluvat vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke ja perhe-eläke. Järjestelmät poikkeavat hieman toisistaan.

Vanhuuseläke mahdollistaa ikääntyneen jäämisen pois työelämästä osa-aikaisesti tai kokonaan. Työkyvyttömyyseläke korvaa pitkäaikaisen työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansiotulojen menetystä. Kuntoutustuki on määräaikainen työkyvyttömyyseläke. Perhe-eläkettä maksetaan kuolleen henkilön leskelle ja lapsille

Kaikkia eläkkeitä täytyy hakea. Työeläkettä haetaan siltä eläkelaitokselta, jossa työntekijä tai yrittäjä on ollut viimeksi vakuutettuna.

Neuvontaa, hakuohjeita ja -lomakkeita kaikkiin eläkkeisiin saa Eläketurvakeskuksesta ja Kelasta.

Lakisääteistä pakollista eläketurvaa on mahdollista täydentää työnantajan järjestämällä tai itse hankitulla lisäeläketurvalla.

6.2.1 Työeläke

Työeläkejärjestelmä perustuu useaan lakiin. Omat eläkelakinsa on muun muassa työntekijöille, merimiehille, kuntien ja valtion työntekijöille sekä yrittäjille.

Työeläkettä saa henkilö, jolle on kertynyt ansioiden mukaista eläkettä työsuhteessa tai yrittäjätoiminnassa. Työeläkkeen suuruus määräytyy ansioiden mukaan. Työeläkeyhtiöt lähettävät vakuutetuille vuosittain työeläkeotteen, josta voi seurata eläkkeen karttumista.

Syntymävuosi vaikuttaa siihen, milloin henkilö voi jäädä vanhuuseläkkeelle. Vanhuuseläkeikä nousee asteittain kolmella kuukaudella aina vuonna 1961 syntyneisiin asti. Vuoden 1965 jälkeen syntyneiden eläkeikä on sidottu elinajan odotteeseen. Oman eläkeiän voi tarkistaa Työeläke-sivuston laskurilla.

Syntymävuosi	Alin vanhuuseläkeikä	Ylin vanhuuseläkeikä
1955	63 v 3 kk	68 v
1956	63 v 6 kk	68 v
1957	63 v 9kk	68 v
1958	64 v	69 v
1959	64 v 3 kk	69 v
1960	64 v 6 kk	69 v
1961	64 v 9 kk	69 v
1962–1964	65 v	70 v
1965–	Kytketty elinajan odotteeseen. Ikäraja nousee vuosittain enintään kahdella kuukaudella v. 2030 alkaen.	70 v

Vanhuuseläkkeen myöntäminen edellyttää työsuhteen päättämistä. Eläkettä hakiessa on tiedettävä työsuhteen päättymispäivämäärä, vaikka työsuhde hakemusta jätettäessä vielä jatkuisi. Eläke voi alkaa vasta, kun työsuhde on päättynyt.

(Työtekijän eläkelaki, Yrittäjien eläkelaki, Merimieseläkelaki, Julkisten alojen eläkelaki)

Eläkkeen elinaikakerroin

Eläkkeen alkaessa se kerrotaan elinaikakertoimella, joka vaikuttaa pysyvästi eläkkeen määrään. Kun ihmisten elinikä pitenee, saman eläkepotin pitää riittää pidemmäksi ajaksi. Elinaikakertoimen tarkoituksena on rajoittaa elinajan pitenemisestä johtuvaa eläkekustannusten kasvua sekä lykätä eläkkeelle siirtymistä.

Jos elinajanodote kasvaa, elinaikakerroin vähentää kuukausieläkettä. Kerroin määrätään kullekin syntymävuosiluokalle 62 vuoden iässä, eikä se muutu sen vahvistamisen jälkeen.

Lue lisää elinaikakertoimesta Eläketurvakeskuksen-verkkosivuilta.

Eläkkeen lykkäyskorotus

Työeläke on sitä suurempi, mitä pidempään työskentelee ja mitä myöhemmäksi eläkkeelle jäämistä siirtää. Lykkäyskorotus korottaa eläkettä 0,4 % jokaiselta kuukaudelta, jolla eläkkeelle jäämistä lykätään alimman eläkeiän jälkeen. Eläkkeen lykkääminen vuodella tuo eläkkeeseen siis yhteensä 4,8 % korotuksen.

Korotuksessa otetaan huomioon koko työuran aikainen eläkekertymä aina eläkkeelle jäämiseen asti. Lykkäyskorotus koskee myös sitä eläkettä, jonka ansaitset alimman eläkeiän jälkeen. Työskentely eläkkeellä kerryttää siis uuden työeläkkeen lisäksi myös lykkäyskorotuksia.

Lue lisää lykkäyskorotuksesta Työeläke.fi-sivustolta.

6.2.1.1 Osittainen varhennettu vanhuuseläke

Eläkkeelle voi jäädä osittain jo ennen alinta vanhuuseläkeikää, mutta se vähentää lopullista eläkettä pysyvästi. Osittaista vanhuuseläkettä voi hakea aikaisintaan 61-vuotiaana ja se jatkuu vanhuuseläkkeelle jäämiseen saakka. Vuonna 2025 alaikäraja nostetaan 62 vuoteen.

Osittaisella vanhuuseläkkeellä työskentelyä ei rajoiteta eikä edellytetä. Voit valita otatko eläkkeestä maksuun neljäsosan (25 %) vai puolet (50 %). Maksuun otetusta osasta pienennetään pysyvästi 0,4 % jokaiselta kuukaudelta ennen alinta vanhuuseläkeikää. Vähennys sekä elinaikakerroin vaikuttavat koko eläkeajan kuukausieläkkeen määrään.

Jos osittainen vanhuuseläke alkaa alimman vanhuuseläkeiän jälkeen, maksettavaa eläkettä korotetaan lykkäyskorotuksella 0,4 %. Korotus tehdään jokaiselta kuukaudelta, jolla eläkkeen alkamista on myöhennetty. 

Osittainen vanhuuseläke ei muutu vanhuuseläkkeeksi ilman hakemusta.

Lue lisää osittaisesta vanhuuseläkkeestä Työeläke.fi-sivustolla.

6.2.1.2 Työskentely työeläkkeellä

Eläkkeellä ollessa voi aloittaa uuden työsuhteen, joka kerryttää uutta eläkettä ylimpään vanhuuseläkeikään asti. Vanhuuseläkkeen, osittaisen vanhuuseläkkeen ja perhe-eläkkeen rinnalla voi työskennellä ilman tulorajoja. Työstä saadut ansiotulot eivät siis vaikuta työeläkkeen määrään. Uusi eläke voi vaikuttaa kuitenkin verotukseen ja Kelan etuuksiin.

Työskentelyä voi jatkaa myös ylimmän vanhuuseläkeiän jälkeen, mutta työstä ei enää kerry uutta eläkettä.

Jos työskentelet työkyvyttömyys- tai työuraeläkkeellä, varmista tulorajasi. Näissä eläkemuodoissa on rajat sille, kuinka paljon eläkkeellä ollessa voi ansaita.

Lue lisää työskentelystä eläkkeellä Työeläke.fi-sivustolta.

6.2.1.3 Työuraeläke

Raskas ja pitkä työura voi antaa mahdollisuuden hakeutua eläkkeelle jo 63-vuotiaana. Työuraeläkettä voi hakea 38 vuoden työskentelyn jälkeen, jos on työskennellyt rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassa työssä ja työkyky on heikentynyt. Työuraeläke ei edellytä yhtä suurta työkyvyn heikentymistä kuin työkyvyttömyyseläkkeen saaminen. 

Työuraeläke on määrältään eläkkeen alkamiseen mennessä karttunut eläke. Vaadittuun 38 vuoden pituuteen lasketaan mukaan vanhempainpäivärahakaudet enintään kolmen vuoden ajalta. Mukaan lasketaan myös vähäiset poissaolojaksot sairauden, lomautuksen tai tilapäisen työttömyyden vuoksi.

Työuraeläkettä haetaan työuraeläkehakemuksella, johon liitetään mukaan työterveyshuollossa tehty lääkärinlausunto B. Lausunnossa tulee kertoa henkilön terveydentilasta, työn sisällöstä, rasittavuudesta ja kuluttavuudesta sekä työnantajan kuvaus työstä.

Lue lisää työuraeläkkeestä Työeläke.fi-sivustolta.

6.2.2 Kelan kansaneläke

Kelan maksama kansaneläke voi olla työkyvyttömyyseläkettä tai vanhuuseläkettä.

Kansaneläkettä voi saada jos työeläke on pieni tai sitä ei ole ollenkaan. Eläkettä saavan henkilön on kuuluttava Suomen sosiaaliturvan piiriin eivätkä muut eläkkeet tai korvaukset saa ylittää kansaneläkkeen tulorajaa. Muut tulot ja omaisuus eivätkä puolison tulot kuitenkaan vaikuta vanhuuseläkkeenä maksettavan kansaneläkkeen määrään.

Kansaneläkkeen täysi määrä vuonna 2024 on yksinasuvalle 775,70 euroa/kuukausi. Avio- tai avoliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa olevalla täysi määrä on 692,65 euroa/kuukausi.

Täyttä eläkettä voi saada ainoastaan silloin, jos henkilön työeläkkeiden ja muiden etuuksien yhteismäärä ennen veroja on alle 65,62 euroa/kuukausi. Jos työeläkkeitä on tätä enemmän, kansaneläke pienenee. Kansaneläkettä ei saa lainkaan, jos eläke ylittää yksinasuvalla 1 601,21 euroa/kuukausi tai parisuhteessa olevalla 1 434,88 euroa/kuukausi.

Ulkomailla asuminen voi pienentää kansaneläkettäsi, jos olet asunut Suomessa 16 vuoden ja eläkeiän välillä vähemmän kuin 80 %.

Eläkkeensaaja voi hakea myös erikseen eläkkeensaajan asumistukea (ks. luku 4.2) tai eläkkeensaajan hoitotukea (ks. luku 6.5.2).

Lue lisää kansaneläkkeestä Kelan sivuilta.

Laki kansaneläkkeestä

6.2.2.1 Vanhuuseläke

Kelan vanhuuseläke on kansaneläkkeen eläkelaji, joka on tarkoitettu 65 vuotta täyttäneille. Vanhuuseläkkeen ikäraja on sidottu työeläkelakien eläkeikään. Oman eläkeiän voi tarkistaa Työeläke.fi-sivuston laskurista.

Lykkäyskorotuksilla kannustetaan henkilöitä jatkamaan työelämässä. Jos vanhuuseläkkeen alkamista lykätään, eläkettä korotetaan joko 0,6 % (ennen v. 1962 syntyneet) tai 0,4 % (v. 1962 eteenpäin syntyneet). Korotus tulee jokaiselta kuukaudelta, jolla vanhuuseläkkeen alkamista lykätään eikä niillä ole ylärajaa.

Lue lisää vanhuuseläkkeestä Kelan sivuilta.

Varhennettu vanhuuseläke

Varhennettua vanhuuseläkettä voi saada 64-vuotiaana, jos on syntynyt ennen vuotta 1962. Varhennettu vanhuuseläke pienentää 65-vuotiaana alkavaa vanhuuseläkettä pysyvästi. Vanhuuseläke vähenee 0,4 % jokaiselta kuukaudelta, jolla varhennat eläkettä.

Lue lisää varhennetusta vanhuuseläkkeestä Kelan sivuilta.

Vanhuuseläke pitkäaikaistyöttömälle

Pitkään työttömänä ollut 64-vuotias henkilö, voi saada Kelasta vanhuuseläkkeen hieman aikaisemmin lisäpäivien perusteella. Henkilön on pitänyt saada peruspäivärahaa Kelasta tai ansiosidonnaista päivärahaa työttömyyskassasta.

Vanhuuseläkettä voi saada lisäpäivien perusteella, jos on syntynyt ennen vuotta 1962. Työmarkkinatuen saajalla eikä yrittäjällä ole oikeutta saada vanhuuseläkettä lisäpäivien perusteella.

Lue lisää pitkäaikaistyöttömien vanhuuseläkkeestä Kelan sivuilta.

6.2.2.2 Takuueläke

Takuueläke parantaa kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten toimeentuloa. Jos eläkkeensaajan kansaneläke ja ansioeläke yhdessä jäävät alle takuueläkerajan 968,69 euroa/kuukausi, maksetaan takuueläkkeenä vähimmäiseläke 976,59 euroa/kuukausi. Tuloraja ja vähimmäiseläke jäävät kuitenkin pienemmäksi silloin, jos eläkkeensaaja on varhentanut vanhuuseläkkeelle siirtymisen.

Takuueläkkeen suuruuteen vaikuttavat kaikki muut henkilön saamat eläkkeet, myös ulkomailta saadut. Perhesuhteet eivät vaikuta takuueläkkeen määrään. Takuueläkettä eivät pienennä eläkkeensaajan ansiotulot, pääomatulot tai omaisuus. Myöskään eläkettä saavan hoitotuki, eläkkeensaajan asumistuki ja omaishoidontuki eivät vaikuta sen määrään. Takuueläke pienentää kuitenkin asumistukea ja henkilön tai perheen mahdollisesti saamaa toimeentulotukea.

Takuueläkettä ei makseta, jos hakija saa pelkästään osa-aikaeläkettä, osatyökyvyttömyyseläkettä tai perhe-eläkettä. Takuueläkettä on haettava Kansaneläkelaitokselta. Takuueläkkeessä on kuuden kuukauden takautuva hakuaika.

Lisätietoja takuueläkkeestä Kelasta

Laki takuueläkkeestä

6.3 Työkyvyttömyyseläke

Työkyvyttömyyseläkettä voi saada, jos ei sairauden tai vamman vuoksi kykene ansaitsemaan toimeentuloaan. Eläke korvaa pitkäaikaisen työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansiotulojen menetystä. Yleensä sitä myönnetään vasta, kun hakija on saanut sairauspäivärahaa noin vuoden ajalta. Työkyvyttömyyseläkettä voi maksaa työeläkelaitos, Kela tai molemmat.

Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää määräaikaisena, jos on toiveita työkyvyn palautumisesta. Määräaikaisesta työkyvyttömyyseläkkeestä käytetään nimeä kuntoutustuki (ks. luku 8.6.4) Mikäli työkyky ei palaudu kuntoutustuen aikana, henkilö voi olla oikeutettu toistaiseksi jatkuvaan työkyvyttömyyseläkkeeseen. Tällöin työkyvyttömyyseläke jatkuu alimpaan vanhuuseläkeikään asti.

Hakijan työkykyä arvioidaan lääkärinlausunnon perusteella. Huomiota kiinnitetään myös ikään, ammattiin, koulutukseen, asuinpaikkaan, työkokemukseen sekä kuntoutusmahdollisuuksiin. Arvioinnissa huomioidaan myös kyky hankkia ansiotuloja sellaisella työllä, johon henkilön arvioidaan kohtuudella kykenevän.

Jos haet kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä ja oikeutesi sairauspäivärahaan päättyy ennen päätöstä tai eläkehakemus hylätään, toimeentulon turvaamiseksi voi hakea työttömyysetuutta. Ilmoittaudu työnhakijaksi TE-palveluihin seuraavana arkipäivänä siitä, kun oikeutesi sairauspäivärahaan päättyy. Työnhakua ei saa voimaan takautuvasti. Työnhakijaksi voi ilmoittautua myös työsuhteessa oleva henkilö, jonka työnantaja ei kykene tarjoamaan työkyvyn mukaista työstä.

Työttömyysetuutta haetaan Kelasta tai työttömyyskassasta. Etuus turvaa toimeentulosi myös silloin, kun kuntoutustuen tai sairauspäivärahan maksaminen on päättynyt, mutta jatkohakemuksen käsittely on vielä kesken.

Laki työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhön paluun edistämisestä

6.3.1 Työeläkelaitoksen työkyvyttömyyseläke

Työeläkelaitokset maksavat työkyvyttömyyseläkettä työeläkkeenä ansiotulojen perusteella. Täyttä työkyvyttömyyseläkettä voi saa 17 vuotta täyttänyt henkilö, jonka työkyky on heikentynyt vähintään 60 %. Työkyvyttömyyseläkkeen ja kuntoutustuen määrät ovat samansuuruisia. Työeläkejärjestelmän vaihtoehtoina ovat myös osatyökyvyttömyyseläke ja osakuntoutustuki. Niitä voi saada, jos työkyky on heikentynyt vähintään 40 %.

Työkyvyttömyyseläke muodostuu ennen työkyvyttömyyttä kertyneestä eläkkeestä sekä tulevan ajan eläkeosasta. Jo kertyneen työeläkkeen määrän voi tarkistaa työeläkeotteelta. Jos työeläke jää pieneksi tai sitä ei ole lainkaan, voit saada työkyvyttömyyseläkettä Kelan kansaneläkkeenä.

Tulevan ajan eläkeosa on eläkkeen osa, joka henkilölle kertyisi, jos hän kykenisi jatkamaan työskentelyä alimpaan vanhuuseläkeikäänsä asti. Sen tarkoituksena on korvata työkyvyttömyyden vuoksi pois jääviä työansioita vanhuuseläkeikään asti, jonka vuoksi osa on usein merkittävä nuorten työkyvyttömyyseläkkeissä. Eläkettä karttuu 1,5 % vuodessa työkyvyttömyyden alkamisvuoden alusta alimpaan vanhuuseläkeikään asti.

Työkyvyttömyyseläkkeellä on mahdollista työskennellä jonkin verran. Eläkettä menettämättä voi ansaita ainakin 976,59 euroa kuukaudessa, mutta yksilöllinen ansioraja voi olla myös tätä korkeampi. Omat ansaintarajat pystyy selvittämään omasta työeläkelaitoksesta.

Täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä voi ansaita enintään 40 % eläkettä edeltäneestä ansiotasosta. Jos ansiot ylittävät ansaintarajat eläke voidaan keskeyttää vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi. Täysi eläke voidaan muuttaa myös osatyökyvyttömyyseläkkeeksi.

Kun henkilö saavuttaa alimman vanhuuseläkeikänsä, työkyvyttömyyseläke muuttuu automaattisesti samansuuruiseksi vanhuuseläkkeeksi.

Lue lisää työeläkelaitosten työkyvyttömyyseläkkeestä Työeläke.fi-sivustolta.

6.3.2 Osatyökyvyttömyyseläke

Osatyökyvyttömyyseläke on tarkoitettu henkilölle, joka pystyy edelleen jatkamaan ansiotyötä sairaudestaan huolimatta. Työkyvyn täytyy olla heikentynyt vähintään 40%. Eläkettä voi saada myös työtön, joka voisi sairaudestaan huolimatta tehdä työtä. Kelan kansaneläkettä ei voi saada osatyökyvyttömyyseläkkeenä.

Osatyökyvyttömyyseläke myönnetään joko toistaiseksi tai määräaikaisena osakuntoutustukena. Osatyökyvyttömyyseläkettä ja osakuntoutustukea maksetaan työeläkejärjestelmän mukaan, ne ovat puolet täyden työkyvyttömyyseläkkeen määrästä.

Osatyökyvyttömyyseläkkeen rinnalla voi tehdä työtä ja ansaita korkeintaan 60 % eläkettä edeltävästä ansiotasosta. Ansioiden pitää siis alentua vähintään 40 % aikaisemmasta vakiintuneesta keskiansiosta. Osa-aikatyöstä on sovittava työnantajan kanssa.

Osatyökyvyttömyyseläkkeeseen voi hakea ennakkopäätöstä. Myönteinen ennakkopäätös on voimassa yhdeksän kuukautta, jonka aikana henkilön on päätettävä eläkkeelle siirtymisestä.

Työtapaturman, ammattitaudin ja liikennevahingon johdosta maksettavista ansionmenetyskorvauksista on lisätietoa luvussa 10. Tapaturma-, ammattitauti- ja liikennevakuutus.

Lisätietoja osatyökyvyttömyyseläkkeestä Työeläke.fi-sivustolta.

6.3.3 Kelan työkyvyttömyyseläke

Kelan työkyvyttömyyseläkettä voi saada 16-64-vuotias henkilö, jonka työeläke on jäänyt pieneksi tai sitä ei ole lainkaan. Tällöin henkilö ei voi saada työkyvyttömyyseläkettä työeläkelaitoksista. Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää toistaiseksi tai määräaikaisena kuntoutustukena (ks. luku 8.6.4). Kela ei tarjoa vaihtoehtoina osatyökyvyttömyyseläkettä eikä osakuntoutustukea.

Kelan työkyvyttömyyseläke maksetaan kansaneläkkeestä. Kansaneläkkeen täysi määrä yksinasuvalle on 775,70 euroa/kuukausi. Avio- tai avoliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa olevalla täysi määrä on 692,54 euroa/kuukausi. Eläkkeen määrä riippuu myös siitä, kuinka kauan henkilö on asunut Suomessa.

Työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi henkilön saavutettua vanhuuseläkeiän. Tällöin eläkkeen määrä voi muuttua, jos alat saada jotakin uutta eläkettä tai työeläkkeisiin tulee muutoksia.

Neuvontaa, hakuohjeita ja -lomakkeita saa Eläketurvakeskuksesta ja Kelasta. Työtapaturman, ammattitaudin ja liikennevahingon johdosta maksettavista ansionmenetyskorvauksista on lisätietoa luvussa 10. Tapaturma- ammattitauti- ja liikennevakuutus.

Lisätietoja Kelan työkyvyttömyyseläkkeestä Kelan sivuilla

6.3.4 Oikeus ansiotuloihin ja eläkkeiden lepäämään jättäminen

Työkyvyttömyyseläkkeellä voi työskennellä ja opiskella jonkin verran. Yksilöllinen ansioraja ilmoitetaan eläkepäätöksessä ja sen voi aina tarkistaa työeläkelaitokselta ennen ansiotyön alkua. Aina voi ansaita kuitenkin 976,59 euroa kuukaudessa. Jos aloitat palkallisen työnteon, muista ilmoittaa siitä. Katso lisätietoa Kelan sivuilta.

Kela keskeyttää työkyvyttömyyseläkkeen maksun, jos työtulosi ylittävät 976,59 euroa kolmen peräkkäisen kuukauden aikana. Maksu keskeytetään vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi. Myös mahdollinen eläkettä saavan hoitotuki lakkaa. Hoitotuen tilalle voi kuitenkin saada ylintä vammaistukea, joka on 492,71 euroa kuukaudessa.

Jos työkyvyttömyyseläkkeen maksaa työeläkelaitos, yksilöllinen ansioraja voi olla myös korkeampi. Täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä voi ansaita enintään 40 % eläkettä edeltäneestä ansiotasosta. Jos ansiot ylittävät ansaintarajat eläke voidaan keskeyttää vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi. Täysi eläke voidaan muuttaa myös osatyökyvyttömyyseläkkeeksi.

Lisätietoja Kelasta ja Työeläke.fi-sivustolta

6.4 Perhe-eläke

Kuolemantapauksen kohdatessa perhettä, puolison ja lasten toimeentulo turvataan perhe-eläkkeellä. Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä perhe-eläkejärjestelmää: Kelan hoitama perhe-eläke sekä työeläkejärjestelmän perhe-eläke, joka perustuu edunjättäjän ansaitsemaan työ- tai yrittäjäeläkkeeseen. Eläketurva koostuu leskeneläkkeestä ja lapseneläkkeestä.

Työtapaturman tai ammattitaudin seurauksena kuolleen lapsille ja leskelle maksetaan eläkettä ja kuolinpesälle hautausavustusta tapaturmavakuutuksesta. Niitä haetaan vakuutusyhtiöltä tai valtionkonttorilta, jos vainaja oli valtion palveluksessa. Lapset ja puoliso voivat saada myös korvausta työnantajan ryhmähenkivakuutuksesta tai sairauskassasta.

Lue lisää perhe-eläkkeistä oppaan luvusta 14. Omaisen kuollessa.

6.5 Vammaistuet

Vammaistukia maksetaan silloin, kun henkilön toimintakyky on ollut heikentynyt vähintään vuoden ja muut tuen kriteerit täyttyvät.

Alle 16-vuotiaalle voidaan maksaa vammaistukea, jos hän tarvitsee sairauden tai vamman vuoksi säännöllistä ja tavallista vaativampaa hoitoa tai kuntoutusta. Lue lisää alle 16-vuotiaan vammaistuesta luvusta 5. Lapset ja lapsiperheet.

6.5.1 Vammaistuki aikuiselle

Vammaistukea maksetaan Suomessa asuvalle 16 vuotta täyttäneelle pitkäaikaisesti sairaalle tai vammaiselle henkilölle, jonka toimintakyky on heikentynyt vähintään vuoden ajan eikä hän ole eläkkeellä. 16 vuotta täyttäneen henkilön vammaistuen tarkoitus on helpottaa selviytymistä jokapäiväisessä elämässä, työssä ja opiskelussa.

Toimintakyvyn katsotaan heikentyneen silloin, kun sairaus tai vamma heikentää kykyä huolehtia itsestä, selviytyä välttämättömistä kotitaloustöistä tai selviytyä työ- ja opiskelutehtävistä. Lisäksi sairauden tai vamman tulee aiheuttaa haittaa sekä avuntarvetta tai ohjauksen ja valvonnan tarvetta. Sairauden tai vamman haitta arvioidaan yleensä lääketieteellisin perustein.

Vammaistukea myönnetään:

• perusvammaistukena 108,89 e/kk, jos henkilön vammasta tai sairaudesta aiheutuu olennaista haittaa.
• korotettuna vammaistukena 254,10 euroa/kk, jos haittaa aiheutuu huomattavasti tai avun, ohjauksen tai valvonnan tarve on viikoittain toistuvaa.
• ylimpänä vammaistukena 492,71 euroa/kk, jos henkilö on vaikeasti vammainen tai avuntarve on monissa henkilökohtaisissa toimissa jokapäiväistä, tai avun ja ohjauksen tarve on huomattava.

Vammaistuki voidaan myöntää korotettuna, jos perusvammaistuen edellytykset täyttyvät ja erityiskustannusten arvioidaan kohoavan vähintään korotetun tuen määrään. Erityiskustannukset ovat tarpeellisia ylimääräisiä kustannuksia, jotka sairaus tai vamma aiheuttaa. Kustannuksina hyväksytään yleensä vain jatkuvat kustannukset. Niitä tulee olla vähintään kuuden kuukauden ajalta.

Erityiskustannuksia ovat:

• kotipalvelusta, tukipalveluista ja kotisairaanhoidosta aiheutuvat kustannukset
• palveluasumisen tai tuetun asumisen yhteydessä aiheutuvat hoito- ja hoivakustannukset
• lyhytaikaisesta laitoshoidosta ja sairaanhoidosta aiheutuvat kustannukset
• lääkärin tai hammaslääkärin antamasta tai määräämästä hoidosta aiheutuvat kustannukset
• lääkärin määräämästä kuntoutuksesta aiheutuvat kustannukset
• lääkärin tai hammaslääkärin antamaan tai määräämään hoitoon tai kuntoutukseen liittyvät matkakustannukset
• lääkekustannukset lääkärin tai hammaslääkärin määräämistä lääkkeistä

Kun vammaistuen saaja siirtyy vanhuuseläkkeelle, täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle, kuntoutustuelle (määräaikainen työkyvyttömyyseläke) tai varhennetulle vanhuuseläkkeelle, hän voi hakea eläkettä saavan hoitotukea. Vammaistukea voidaan myöntää takautuvasti enintään kuudelta kuukaudelta.

Vammaistuki on verotonta tuloa. Vammaistuen määrään eivät vaikuta tulot tai varallisuus.

Vammaistukea haetaan Kelasta. Lisätietoja aikuisen vammaistuesta saa Kelasta.

Laki vammaisetuuksista

6.5.2 Eläkettä saavan hoitotuki

Eläkettä saavan hoitotuki on tarkoitettu tukemaan sairaan tai vammaisen eläkkeensaajan kotona asumista ja siellä tapahtuvaa hoitoa. Tuki korvaa osin myös toimintakyvyn heikentymisestä aiheutuvia kustannuksia. Toimintakyvyn tulee olla heikentynyt sairauden tai vamman vuoksi yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan. Toimintakyvyn katsotaan olevan heikentynyt, kun sairaus tai vamma heikentää kykyä huolehtia itsestään (esim. peseytyä tai pukeutua), tehdä välttämättömiä kotitaloustöitä tai asioida kodin ulkopuolella. Lisäksi sairauden tai vamman pitää aiheuttaa säännöllistä avuntarvetta, ohjauksen tai valvonnan tarvetta.

Eläkettä saavan hoitotukea voi saada 16 vuotta täyttänyt henkilö, joka saa:

• työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea kansaneläkkeenä tai työeläkkeenä
• vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä kansaneläkkeenä tai työeläkkeenä
• täyteen työkyvyttömyyteen perustuvaa lakisääteisen tapaturmavakuutuksen, liikennevakuutuksen, sotilasvammalain tai sotilastapaturmalain mukaista jatkuvaa eläkettä tai korvausta
• takuueläkettä
• ulkomailta vastaavia etuuksia

Hoitotukea ei makseta hakijalle, joka saa osatyökyvyttömyyseläkettä, osa-aikaeläkettä tai työttömyyseläkettä, mutta silloin voi olla oikeutettu saamaan 16 vuotta täyttäneen vammaistukea.

Eläkettä saavan hoitotuki maksetaan avuntarpeen, ohjauksen ja valvonnan tarpeen perusteella, kolmeen ryhmään porrastettuna.

Perushoitotuki 83,34 euroa/kk: Viikoittainen avuntarve tai ohjauksen ja valvonnan tarve henkilökohtaisissa toiminnoissa oikeuttaa perushoitotukeen. Avun, ohjauksen tai valvonnan tarve pelkästään kotitaloustöissä tai asioiden hoidossa ei oikeuta hoitotukeen. Sokealla ja liikuntakyvyttömällä on aina oikeus vähintään perushoitotukeen.

Korotettu hoitotuki 181,56 euroa/kk: Jokapäiväinen aikaa vievää avun tarve useissa henkilökohtaisissa toiminnoissa tai säännöllinen ohjauksen ja valvonnan tarve synnyttää oikeuden korotettuun hoitotukeen.

Ylin hoitotuki 383,92 euroa/kk: Ympärivuorokautinen tarve toisen henkilön hoitoon ja valvontaan oikeuttaa ylimpään hoitotukeen.

Henkilökohtaisilla toiminnoilla tarkoitetaan mm. syömistä, pukeutumista, peseytymistä, liikkumista tai toimintoja, jotka liittyvät sosiaaliseen vuorovaikutukseen.

Hoitotuki voidaan myöntää korotettuna, jos perushoitotuen edellytykset täyttyvät ja erityiskustannusten arvioidaan kohoavan vähintään korotetun tuen määrään. Erityiskustannukset ovat tarpeellisia ylimääräisiä kustannuksia, jotka sairaus tai vamma aiheuttaa. Kustannuksina hyväksytään yleensä vain jatkuvat kustannukset. Niitä tulee olla vähintään kuuden kuukauden ajalta.

Erityiskustannuksia ovat:

• kotipalvelusta, tukipalveluista ja kotisairaanhoidosta aiheutuvat kustannukset
• palveluasumisen tai tuetun asumisen yhteydessä aiheutuvat hoito- ja hoivakustannukset
• lyhytaikaisesta laitoshoidosta ja sairaanhoidosta aiheutuvat kustannukset
• lääkärin tai hammaslääkärin antamasta tai määräämästä hoidosta aiheutuvat kustannukset
• lääkärin määräämästä kuntoutuksesta aiheutuvat kustannukset
• lääkärin tai hammaslääkärin antamaan tai määräämään hoitoon tai kuntoutukseen liittyvät matkakustannukset
• lääkekustannukset lääkärin tai hammaslääkärin määräämistä lääkkeistä

Hoitotukea voidaan myöntää takautuvasti enintään kuudelta kuukaudelta. Hoitotuki on verotonta tuloa. Hoitotukeen eivät vaikuta eläkkeensaajan ja hänen perheensä tulot eikä omaisuus.

Eläkettä saavan hoitotukea haetaan Kelasta. Lisätietoja saa Kelasta.

Laki vammaisetuuksista

6.6 Toimeentulotuki ja sosiaalihuollon palvelut

Jos henkilön tulot eivät riitä kattamaan välttämättömiä menoja eikä hänellä ole muuta omaisuutta, hän voi saada toimeentulotukea. Jos taloudelliset vaikeudet kuormittavat elämää tai henkilö on velkaantunut, apua voi saada sosiaalitoimesta muun muassa aikuissosiaalityön ja sosiaalisen luototuksen muodossa. Talous- ja velkaneuvontaa voi saada oikeusaputoimistojen kautta. Sosiaalitoimen palveluihin kannattaa hakeutua ajoissa, jotta sosiaalityöntekijä voi auttaa selvittämään, miten taloudellisia vaikeuksia voisi ratkoa ja ennaltaehkäistä.

Lisätietoa sosiaalipalveluista STM:n sivuilta.

6.6.1 Toimeentulotuki

Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki, joka kattaa elämän perusmenoja. Toimeentulotuessa on kolme osaa, perustoimeentulotuki, täydentävä toimeentulotuki ja ehkäisevä toimeentulotuki. Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki (ns. harkinnanvarainen toimeentulotuki) ovat hyvinvointialueen hoidettavina.

Harkinnanvaraisen toimeentulotuen myöntäminen on toimeentulotukilaissa määritelty siten, että sosiaalityöntekijälle jää mahdollisuus ottaa asiakkaan yksilöllinen tilanne huomioon. Siksi sen myöntäminen on jätetty sosiaalitoimen tehtäväksi. Sosiaalitoimessa kuitenkin edellytetään, että päätös perustoimeentulotuen myöntämisestä tai hylkäämisestä on saatu ensin Kelalta. Vain kiireellisissä tapauksissa Kelan toimipisteiden ollessa suljettuina, voi kunta myöntää tukea ilman Kelan päätöstä.

Perustoimeentulotuen määrään vaikuttavat lähes kaikki käytettävissä olevat tulot ja varat. Huomioon otettavat tulot ja menot on määritelty tarkkaan toimeentulotukilaissa. Kun huomioitavat menot ovat suuremmat kuin käytettävissä olevat tulot ja varat, syntyy oikeus perustoimeentulotukeen. Mahdollisuuden perustoimeentulotukeen voi arvioida Kelan toimeentulotukilaskurilla.

Perustoimeentulotukea myönnettäessä huomioidaan menoina perusosan (587,71 euroa/kk vuonna 2024) lisäksi kohtuulliset asumismenot, välttämättömiin muuttoihin liittyvät menot, taloussähkö, kotivakuutus, isot terveydenhoitomenot pääsääntöisesti julkisella puolella, lasten päivä- ja iltapäivähoitomenot, lasten tapaamisista aiheutuvat kulut ja henkilötodistuksen, oleskeluasiakirjan tai matkustusasiakirjan hankintamenot. Yksinhuoltajalle korotettuna maksettavan perusosan määrä on 669,99 euroa/kk.

Perusosa kattaa jokapäiväiseen elämään kuuluvat menot:

• ravinto
• vaatteet
• vähäiset terveydenhoitomenot
• puhtaus
• paikallisliikenteen käyttö
• sanomalehdet
• puhelin ja tietoliikenne
• harrastus- ja virkistystoiminta ja muut vastaavat menot.

Kelasta voi hakea perustoimeentulotukea verkossa. Myös liitteet voi toimittaa OmaKelassa. Kirjallinen hakeminen on myös edelleen mahdollista. Kela neuvoo ja ohjaa hakemuksen teossa. Voit varata ajan Kelan toimistoon tai puhelinpalveluun. Päätös hakemukseen on tehtävä seitsemän arkipäivän kuluessa.

Sekä sosiaalitoimen että Kelan päätöksistä voi valittaa. Päätöksissä on aina oltava muutoksenhakuohjeet. Sosiaalitoimen päätöksestä valitetaan ensin hyvinvointialueen sosiaalilautakuntaan (tai vastaavaan) ja sieltä edelleen hallinto-oikeuteen. Kelan päätöksissä valitus osoitetaan Kelan oikaisuvaatimuskeskukseen ja sieltä edelleen hallinto-oikeuteen. Lue lisää oppaan luvusta 2. Muutoksenhaku.

Jos olet tyytymätön perustoimeentulotuen päätökseen, varmista ensin, voidaanko päätös tarkistaa Kelassa. Kelassa tarkistettavia tilanteita ovat selkeät virheet ja tilanteet, joissa päätös on tehty puutteellisten tietojen perusteella.

Lisätietoja Kelasta.

Laki toimeentulotuesta

6.6.2 Talous- ja velkaneuvonta

Jos henkilö tarvitsee apua maksu- ja velkaongelmien hoidossa, hän voi ottaa yhteyttä talous- ja velkaneuvontaan. Neuvoja auttaa kokonaistilanteen kartoittamisessa, sovintoratkaisuehdotusten laatimisessa, velkajärjestelyhakemusten ja maksuohjelman laatimisessa ja tarkistamisessa. Neuvoja kertoo myös tarvittaessa muista tukipalveluista ja voi olla mukana sovintoneuvotteluissa velkojien kanssa. Neuvonta on maksutonta. Palvelusta vastaavat valtion oikeusaputoimistot.

Takuusäätiö antaa maksutonta puhelinneuvontaa 0800 9 8009 arkisin klo 10.00 – 14.00. Lisäksi Takuusäätiö vastaa kysymyksiin chatissa ja järjestää ryhmächat-keskusteluja

Lisätietoja: talous- ja velkaneuvonta ja Takuusäätiö

6.6.3 Sosiaalinen luototus

Mahdollisuutta sosiaaliseen luottoon voi tiedustella oman hyvinvointialueen sosiaalitoimesta.

Hyvinvointialueen tulee määritellä sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet lain mukaisesti. Sosiaaliseen luottoon ei ole subjektiivista oikeutta, vaan kyseessä on määrärahasidonnainen palvelu. 

Sosiaalinen luotto on tarkoitettu pienituloiselle ja vähävaraiselle henkilölle, joilla ei ole esimerkiksi vakuuksien puuttumisen tai maksuhäiriömerkintöjen vuoksi mahdollisuutta saada kohtuuhintaista lainaa pankista. Sosiaalista luottoa voidaan myöntää kodin hankintoihin, pieniin asunnon muutostöihin, takuuvuokriin, työn edellyttämän auton tai työvälineiden ostoon, vuokra- ja osamaksurästeihin, sekä muihin itsenäiseen selviytymiseen liittyviin menoihin.

Ennen luoton myöntämistä on selvitettävä hakijan mahdollisuus saada toimeentulotukea. Oikeutta toimeentulotuen saamiseen ei voida rajoittaa sillä perusteella, että asiakkaalla on mahdollisuus saada sosiaalinen luotto.

Lue lisätietoa sosiaalisesta luototuksesta STM:n sivuilta.

Laki sosiaalisesta luototuksesta